Kun äänestysprosentti laskee, se herättää aina kysymyksiä suomalaisen demokratian tilasta. Kuntavaaleissa 2025 äänestysinto jäi laimeaksi – koko maan äänestysprosentti oli 54,3 prosenttia, mikä on historiallisen matala.

4 liittyvaa artikkelia

Kuntavaalien 2025 äänestysprosentti: 54,3 % · Edellisen kuntavaalien (2021) äänestysprosentti: 55,1 % · Muutos edellisiin kuntavaaleihin: -0,9 prosenttiyksikköä · Helsingin äänestysprosentti: 61,1 % · Espoon äänestysprosentti: 54,6 %

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Tarkat syyt äänestysprosentin laskulle eivät ole yksiselitteiset
  • Monien pienten kuntien äänestysprosentteja ei ole raportoitu laajasti
3Aikajanasignaali
  • 13.4.2025: äänestysprosentti julkistettiin (Yle)
  • 24.4.2025: tarkastuslaskenta vahvisti tuloksen (Tilastokeskus)
4Mitä seuraavaksi
  • Seuraavat kuntavaalit vuonna 2029
  • Aluevaalien äänestysprosentti vertailussa
Tunnusluku Arvo
Kuntavaalien 2025 äänestysprosentti 54,3 % (Tilastokeskus)
Edellinen äänestysprosentti (2021) 55,1 % (Tilastokeskus)
Suurin kaupunkien äänestysprosentti (Helsinki) 61,1 % (Iltalehti)
Espoon äänestysprosentti 54,6 % (Iltalehti)
Korkein kuntakohtainen äänestysprosentti (Luoto) 77,7 % (Yle)
Matalin kuntakohtainen äänestysprosentti (Kajaani) 45,3 % (Yle)
Ennakkoäänestysprosentti 28,2 % (Kuntaliitto)
Kuntien määrä, joissa äänestysprosentti alle 50 % 28 (Kuntaliitto)

Erot kuntien välillä ovat poikkeuksellisen suuret, mikä kertoo paikallisdemokratian jakautumisesta.

Mikä on kuntavaalien 2025 äänestysprosentti?

Kokonaisäänestysaktiivisuus ja vertailu edellisiin vaaleihin

  • Kuntavaalien 2025 äänestysprosentti oli 54,3 prosenttia (Tilastokeskus, Suomen virallinen tilastoviranomainen) mukaan.
  • Kuntaliitto (kuntien etujärjestö) raportoi äänestysprosentiksi 54,2 prosenttia.
  • Edellisissä kuntavaaleissa 2021 äänestysprosentti oli 55,1 prosenttia.

Laskua on 0,9 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton mukaan äänestysinto jäi laimeaksi, eikä yksikään kunta yltänyt 80 prosentin äänestysprosenttiin. Kuntaliiton raportti osoittaa, että matalin kuntakohtainen äänestysaktiivisuus on vakiintunut alle 50 prosenttiin.

Miksi tämä on olennaista

54,3 prosentin äänestysprosentti tarkoittaa, että yli 45 prosenttia äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Kun verrataan vaalivuosiin 2000–2012, jolloin äänestysprosentti liikkui 58–61 prosentin välillä, lasku on rakenteellista.

Miten äänestysprosentti muuttui edellisiin kuntavaaleihin verrattuna?

Kehitys vuodesta 2017 vuoteen 2025

  • Vuoden 2017 kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,9 prosenttia.
  • Vuoden 2021 kuntavaalien äänestysprosentti laski 55,1 prosenttiin.
  • Vuoden 2025 äänestysprosentti 54,3 prosenttia on matalin sitten 2000-luvun alun.

Kuntaliiton mukaan äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin peräti 28 kunnassa. Tämä on merkittävä määrä verrattuna aiempiin vaaleihin. Kuntaliiton trendiraportti kuvaa kehitystä huolestuttavaksi.

Äänestysaktiivisuuden laskun laajuus

  • Laskua vuodesta 2021 on 0,9 prosenttiyksikköä.
  • Laskua vuodesta 2017 on 4,6 prosenttiyksikköä.
  • Kuntaliitto luonnehtii äänestysintoa laimeaksi.

Kokonaislasku on 4,6 prosenttiyksikköä kahdeksassa vuodessa – noin 0,6 prosenttiyksikköä per vaalikerta. Tilastokeskus vahvisti 24.4.2025, että tarkastuslaskenta ei muuttanut tulosta. Tämä vahvistaa, että laskutrendi on pysäyttämätön.

Kuvio

Äänestysprosentti on laskenut jokaisissa kuntavaaleissa vuodesta 2012 lähtien. Jos trendi jatkuu, vuonna 2029 äänestysprosentti voi olla alle 52 prosenttia.

Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton luvut osoittavat, että äänestysaktiivisuus on vähentynyt johdonmukaisesti joka vaalikerta, eikä kääntymistä ole näköpiirissä.

Miten äänestysprosentti vaihtelee eri kunnissa?

Suurten kaupunkien äänestysprosentit

  • Helsingin äänestysprosentti oli 61,1 prosenttia (Iltalehti).
  • Espoon äänestysprosentti oli 54,6 prosenttia (Iltalehti).
  • Kokoomus sai Helsingissä 24,0 prosenttia ja Espoossa 35,2 prosenttia äänistä.

Helsinki erottuu edukseen yli 60 prosentin äänestysprosentillaan. Espoo jää hieman alle maan keskiarvon, mikä on yllättävää ottaen huomioon kaupungin korkean koulutustason.

Erot pienten ja suurten kuntien välillä

  • Korkein äänestysprosentti oli Luodossa, 77,7 prosenttia (Yle).
  • Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, 45,3 prosenttia (Yle).
  • Suomussalmen äänestysprosentti oli 47,2 prosenttia, maan kolmanneksi matalin.
  • Kuhmon äänestysprosentti oli 48,1 prosenttia, maan kuudenneksi matalin.

Pienissä kunnissa äänestysaktiivisuus vaihtelee suuresti. Osassa pieniä kuntia äänestysprosentti on korkea, osassa hyvin matala. Kuntaliiton raportti osoittaa, että alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänesti keskimäärin 34,0 prosenttia äänioikeutetuista.

Viiden kaupungin äänestysprosentit, yksi kuvio: korkeimmat lukemat pääkaupunkiseudulla, matalimmat Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kunta Äänestysprosentti 2025 Sijoitus
Luoto 77,7 % Korkein
Helsinki 61,1 % Suurista kaupungeista korkein
Espoo 54,6 % Suurista kaupungeista keskitasoa
Kuhmo 48,1 % Kuudenneksi matalin
Suomussalmi 47,2 % Kolmanneksi matalin
Kajaani 45,3 % Matalin

Ero Luodon 77,7 prosentin ja Kajaanin 45,3 prosentin välillä on 32,4 prosenttiyksikköä. Kuntaliiton mukaan yksikään kunta ei yltänyt 80 prosentin äänestysprosenttiin, mikä on poikkeuksellista. Tämä osoittaa, että paikallisdemokratia pirstaloituu maantieteellisesti.

Ero aktiivisimpien ja passiivisimpien kuntien välillä on yli 30 prosenttiyksikköä, mikä tarkoittaa, että paikallinen demokratia on hyvin eri tilassa eri puolilla Suomea.

Miksi äänestysprosentti laski?

Mahdollisia syitä laskuun

  • Kuntaliiton mukaan äänestysinto jäi laimeaksi.
  • Aluevaalien ja kuntavaalien yhdistelmä saattoi hämmentää äänestäjiä.
  • Tarkkoja virallisia syitä ei ole vielä analysoitu laajasti.

Kuntaliitto kommentoi, että äänestysinto jäi laimeaksi, mutta tarkempia syitä ei ole raportoitu. Yksi mahdollinen selitys on vaalien ajankohta ja se, että aluevaalit järjestettiin samanaikaisesti.

Vertailu muihin vaaleihin

  • Eduskuntavaalien 2023 äänestysprosentti oli 71,9 prosenttia.
  • Presidentinvaalien 2024 äänestysprosentti oli 71,5 prosenttia.
  • Kuntavaalien äänestysprosentti on systemaattisesti matalampi.

Kuntavaalien äänestysprosentti on noin 17 prosenttiyksikköä matalampi kuin eduskuntavaalien. Tämä kertoo siitä, että paikallisdemokratia ei kiinnosta äänestäjiä samalla tavalla kuin valtakunnanpolitiikka.

Paradoksi

Kuntavaalit päättävät palveluista, jotka vaikuttavat jokaiseen arkipäivään – kouluista terveyskeskuksiin. Silti äänestysinto on matalampi kuin missään muissa vaaleissa.

Miten äänestysprosentti lasketaan?

Laskentakaava ja käytetyt tilastot

  • Äänestysprosentti = (äänestäneiden määrä / äänioikeutettujen määrä) × 100.
  • Tilastokeskus (Suomen virallinen tilastoviranomainen) ylläpitää virallisia tilastoja.
  • Oikeusministeriön tulospalvelu (vaalit.fi) tarjoaa reaaliaikaiset tulokset.

Äänestysprosentti lasketaan jakamalla äänestäneiden määrä äänioikeutettujen määrällä ja kertomalla sadalla. Tilastokeskus julkaisee viralliset luvut vaalien jälkeen. Ennakkoäänestysprosentti lasketaan samalla periaatteella: ennakkoon äänestäneiden määrä jaetaan äänioikeutettujen määrällä.

Kuntaliiton mukaan ennakkoon äänesti kuntavaaleissa 2025 yli neljännes äänioikeutetuista. Ennakkoäänestysprosentti oli 28,2 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 1,3 miljoonaa henkilöä. Kuntaliiton tiedotteessa kerrotaan, että ennakkoäänestysprosentti oli alhaisin Pohjanmaalla, 24,6 prosenttia, ja korkein Kolarissa, 54,9 prosenttia.

Vertailu: äänestysprosentit eri kunnissa

Kahdeksan kuntaa, yksi kuvio: korkeimmat äänestysprosentit löytyvät pienistä ruotsinkielisistä kunnista, matalimmat Itä-Suomen kaupungeista.

Kunta Äänestysprosentti 2025 Äänestysprosentti 2021 Muutos
Luoto 77,7 % 78,5 % -0,8 %
Helsinki 61,1 % 62,3 % -1,2 %
Espoo 54,6 % 55,8 % -1,2 %
Kuhmo 48,1 % 49,5 % -1,4 %
Suomussalmi 47,2 % 48,8 % -1,6 %
Kajaani 45,3 % 46,7 % -1,4 %

Kuntaliiton mukaan äänestysaktiivisuus jäi alle 50 prosenttiin peräti 28 kunnassa. Matalin kuntakohtainen äänestysaktiivisuus näyttää vakiintuneen alle 50 prosenttiin, mikä on huolestuttava trendi paikallisdemokratian kannalta.

Aikajana: keskeiset tapahtumat

  • Huhtikuu 2021: Edelliset kuntavaalit, äänestysprosentti 55,1 %.
  • Huhtikuu 2025: Alue- ja kuntavaalien yhdistelmävaalit.
  • 13.4.2025: Kuntavaalien äänestysprosentti julkistettiin: 54,3 % (Yle).
  • 14.4.2025: Kuntaliitto kommentoi äänestysinnon laimeutta (Kuntaliitto).
  • 24.4.2025: Tilastokeskus vahvisti, että tarkastuslaskenta ei muuttanut tulosta (Tilastokeskus).
  • 20.5.2025: Tilastokeskus ilmoitti äänestysprosentin päivitetyksi luvuksi 54,3 %.

Vahvistetut faktat ja epäselvät kohdat

Vahvistetut faktat

  • Kuntavaalien 2025 äänestysprosentti on 54,3 % (Tilastokeskus) mukaan.
  • Edellisten kuntavaalien äänestysprosentti oli 55,1 %.
  • Helsingin äänestysprosentti 61,1 % (Iltalehti) mukaan.
  • Espoon äänestysprosentti 54,6 %.
  • Korkein äänestysprosentti Luodossa 77,7 % (Yle) mukaan.
  • Matalin äänestysprosentti Kajaanissa 45,3 %.
  • 28 kunnassa äänestysprosentti alle 50 % (Kuntaliitto) mukaan.
  • Ennakkoäänestysprosentti 28,2 %.

Epäselvät kohdat

  • Tarkat syyt äänestysprosentin laskulle eivät ole yksiselitteiset.
  • Monien pienten kuntien äänestysprosentteja ei ole raportoitu laajasti.
  • Vaalien yhdistelmän (alue- ja kuntavaalit) vaikutusta ei ole analysoitu.

Mitä asiantuntijat sanovat

Äänestysinto jäi laimeaksi – kuntavaalit antoivat vetoapua aluevaaleille.

– Kuntaliitto (kuntien etujärjestö), tiedote 14.4.2025

Tarkastuslaskenta ei muuttanut kuntavaalien 2025 tulosta ja äänestysaktiivisuus oli 54,3 prosenttia.

– Tilastokeskus (Suomen virallinen tilastoviranomainen), 24.4.2025

Kuntavaalien 2025 äänestysprosentti 54,3 prosenttia on historiallisen matala ja jatkaa laskutrendiä, joka on jatkunut vuodesta 2012. Kuntien väliset erot ovat suuret: Luodossa äänestysinto oli 77,7 prosenttia, Kajaanissa vain 45,3 prosenttia. Kuntaliiton mukaan 28 kunnassa äänestysprosentti jäi alle 50:n, mikä on merkittävä signaali paikallisdemokratian tilasta. Suomalaiselle äänestäjälle viesti on selvä: jos paikallispalveluista ja kouluista päättäviin vaaleihin ei haluta osallistua, päätösvalta siirtyy pienelle aktiiviselle joukolle – tai jää kokonaan käyttämättä.

Aiheeseen liittyvää: Uusi Suomi Puheenvuoro – mikä se on, miten toimii ja kuka omistaa · Lisenssiuudistuksen taustat: miksi Suomen pelimarkkina muuttuu juuri nyt?

Lisälähteet

kuntaliitto.fi, kuntaliitto.fi, stat.fi, fi.wikipedia.org, tulospalvelu.vaalit.fi, kuntaliitto.fi, stat.fi

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Milloin äänestysprosentti julkistettiin?

Kuntavaalien 2025 äänestysprosentti julkistettiin 13.4.2025. Tilastokeskus vahvisti luvut tarkastuslaskennan jälkeen 24.4.2025.

Voiko äänestysprosentti vielä muuttua ääntenlaskennan edetessä?

Lopullinen äänestysprosentti vahvistetaan tarkastuslaskennan jälkeen. Kuntavaalien 2025 osalta Tilastokeskus vahvisti 24.4.2025, että tarkastuslaskenta ei muuttanut tulosta.

Mitä tarkoittaa äänestysprosentti?

Äänestysprosentti kertoo, kuinka suuri osa äänioikeutetuista käytti äänioikeuttaan vaaleissa. Se lasketaan jakamalla äänestäneiden määrä äänioikeutettujen määrällä ja kertomalla sadalla.

Miten äänestysprosentti lasketaan käytännössä?

Äänestysprosentti = (äänestäneiden määrä / äänioikeutettujen määrä) × 100. Tilastokeskus ylläpitää virallisia tilastoja ja laskee luvut vaalien jälkeen.

Missä voin nähdä oman kuntani äänestysprosentin?

Oman kuntasi äänestysprosentin voit tarkistaa Oikeusministeriön tulospalvelusta (vaalit.fi) tai Tilastokeskuksen tilastoista.

Onko äänestysprosentti laskenut kaikissa kunnissa?

Äänestysprosentti on laskenut useimmissa kunnissa, mutta vaihtelu on suurta. Esimerkiksi Luodossa äänestysprosentti oli 77,7 prosenttia, kun taas Kajaanissa se jäi 45,3 prosenttiin.

Miten ennakkoäänestys vaikuttaa äänestysprosenttiin?

Ennakkoäänestys on osa kokonaisäänestysprosenttia. Kuntavaaleissa 2025 ennakkoon äänesti 28,2 prosenttia äänioikeutetuista, mikä on noin 1,3 miljoonaa henkilöä.