Oletko koskaan huomannut, kuinka eri aikaan aurinko nousee kesäkuussa verrattuna joulukuuhun? Eroa voi olla jopa kuusi tuntia – ja syy löytyy Maan pyörimisakselin kallistumasta. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten auringonnousun aika määräytyy, mitä hämärän eri vaiheet tarkoittavat ja miksi samalla kellonlyömällä toisella puolella Suomea voi olla jo valoisaa, toisella vielä pimeää.

4 liittyvaa artikkelia

Auringon nousuajat vaihtelevat vuodenaikojen mukaan: kesällä aurinko nousee aikaisin, talvella myöhään · Hämärä alkaa ennen auringonnousua: siviilihämärä alkaa noin 30 minuuttia ennen nousua · Päivän pituus kesäpäiväntasauksessa: noin 12 tuntia kaikkialla · Auringonnousun aika Helsingissä 21. kesäkuuta: 03:54

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Epäselvää
  • Pienet paikalliset poikkeamat horisontin muodon ja ilmakehän taittumisen takia
3Vuodenaikojen vaikutus
4Mitä seuraavaksi
  • Tarkista päivän tarkka auringonnousuaika Ilmatieteen laitoksen aurinko- ja kuukalenterista
  • Huomioi paikalliset olosuhteet ja horisontin esteet
Viisi keskeistä tietoa auringonnoususta – tiivistelmä lukijalle.
Aihe Tieto
Auringonnousun tarkka aika riippuu sijainnista ja päivästä
Hämärä alkaa ennen auringonnousua noin 30 minuuttia
Kesällä aurinko nousee Suomessa jopa ennen kello 4
Talvella etelässä nousu noin kello 9
Päivän pituus kesäpäiväntasauksessa noin 12 tuntia kaikkialla

Onko ennen auringonnousua valoisaa?

Monen mielessä käy, herätessä pimeään aamuun: eikö valon pitäisi jo pilkistää? Todellisuudessa ennen auringonnousua ei ole täysin pimeää, vaan taivaalla vallitsee hämärä, joka saa valonsa auringon horisontin alapuolelta. Ilmatieteen laitos määrittelee hämärän ajaksi, jolloin aurinko on laskenut mutta valoa riittää yhä – aamulla hämärä päättyy vasta auringonnousuun (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)).

Mikä on hämärä?

  • Hämärä on aikaa, jolloin aurinko on horisontin alapuolella mutta valaisee yläilmakehää
  • Valon määrä vähenee sitä mukaa, mitä syvemmällä aurinko on
  • Hämärä jaetaan tähtitieteessä kolmeen vaiheeseen: siviili-, nauttiseen ja astronomiseen hämärään

Eri vaiheet määritellään sen mukaan, kuinka monta astetta auringon keskipiste on horisontin alapuolella. Mitä syvemmällä aurinko on, sitä vähemmän valoa yläilmakehästä heijastuu maanpinnalle.

Siviilihämärä vs. astronominen hämärä

  • Siviilihämärä (porvarillinen hämärä): aurinko on 0–6 astetta horisontin alapuolella. Ulkona on vielä sen verran valoisaa, että voi lukea ja liikkua ilman keinovaloa.
  • Nauttinen hämärä: 6–12 astetta. Merenkulussa erottuu horisonttiviiva.
  • Astronominen hämärä: 12–18 astetta. Tähtitaivas on paljaalla silmällä täysin pimeä, mutta himmeimmät kohteet näkyvät vasta tämän jälkeen (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)).
Keskeinen huomio

Siviilihämärä on se vaihe, jossa aamun ensimmäinen valo tavoittaa maanpinnan. Käytännössä se tarkoittaa noin 30 minuutin aikaikkunaa ennen auringonnousua – silloin taivas alkaa jo kirkastua, vaikka aurinkokiekko ei ole vielä noussut.

Miksi tämä on tärkeää: Suomalainen aamuihminen saa kesäisin siviilihämärästä noin puoli tuntia ylimääräistä aikaa ennen kuin aurinko nousee. Talvisin sama ilmiö toimii toisinpäin: hämärä kestää pidempään ennen kuin aurinko näyttäytyy, mikä pidentää pimeiden aamujen tuntua.

Auringonnousun ajankohta riippuu vuodenajasta, havaintopaikan maantieteellisestä sijainnista sekä pituuspiiristä (Wikipedia (tähtitieteellinen tietosanakirja)). Päivänpituuden ja auringonnousuaikojen vaihtelu vuodenajan mukaan johtuu Maan pyörimisakselin kallistumisesta kiertorataan nähden (Wikipedia (tähtitieteellinen tietosanakirja)).

Ilmiön ydin: Auringon nousun tarkka hetki riippuu paitsi päivästä ja paikasta, myös siitä, miten Maan akselin 23,5 asteen kallistus jakaa valon eri leveysasteille – Suomessa tämä näkyy äärimmäisenä vaihteluna.

Kuinka kauan ennen auringonnousua alkaa valjeta?

Aamun ensimmäinen kajastus ei ole sattumaa. Tarkka ajastus on laskettavissa tähtitieteellisillä kaavoilla, ja se vaihtelee paitsi päivän ja paikkakunnan, myös korkeuden mukaan. Käytännössä valo alkaa lisääntyä noin 20–30 minuuttia ennen auringonnousua, kun siviilihämärä käynnistyy.

Siviilihämärän kesto

  • Suomessa siviilihämärä kestää tyypillisesti 25–35 minuuttia ennen auringonnousua
  • Kesto vaihtelee leveysasteen mukaan: pohjoisempana hämärä voi olla hieman pidempi
  • Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa hämärän kesto on syksyisin ja keväisin noin tunnin (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija))

Päivän pituus ja hämärän kesto vaikuttavat suoraan siihen, milloin aamulla kokee olevan valoisaa. Kesällä siviilihämärä saattaa kestää eteläisessä Suomessa puolisen tuntia, pohjoisessa hieman kauemmin. Talvella hämärän kesto pitenee auringon loivemman laskukulman takia.

Kelloon.comin lähteet ja laskurit

  • Ilmatieteen laitos tarjoaa tarkat auringonnousu- ja laskuajat koko Suomeen
  • Päivyri.fi:n mukaan talvisin Pohjois-Suomessa vallitsee kaamos ja muussakin Suomessa aurinko saattaa viipyä taivaalla vain muutaman tunnin paikkakunnasta riippuen (Päivyri.fi (auringon nousu- ja laskuaikojen asiantuntijapalvelu))
  • Verkossa on useita laskureita, jotka laskevat nousuajan automaattisesti sijainnin perusteella
Käytännön vinkki

Jos haluat tarkistaa, monelta aurinko nousee juuri sinun paikkakunnallasi tänään, Ilmatieteen laitoksen aurinkosivu antaa minuutilleen tarkan ajan. Kannattaa huomioida, että horisontin esteet – kuten mäet, rakennukset ja puusto – voivat viivästyttää sitä, milloin aurinkokiekko näkyy.

Miksi tämä on tärkeää: Valon määrä aamulla vaikuttaa suoraan mielialaan, unirytmiin ja jopa liikenneturvallisuuteen. Suomessa, jossa talvikuukausina valoa on vähän, siviilihämärän tuoma puolisen tuntia lisäaikaa ennen auringonnousua on merkittävä.

Käytännön seuraus: Kun tiedät, milloin siviilihämärä alkaa paikkakunnallasi, voit ajoittaa ulkoilun ja työmatkat turvallisemmin – erityisesti pimeän ajan liikenteessä tuo puoli tuntia lisänäkyvyyttä vähentää onnettomuusriskiä.

Mihin aikaan hämärä alkaa?

Hämärän alkamisaikaa ei voi ilmoittaa yhdellä kellonlyömällä – se vaihtelee päivittäin ja paikkakunnittain. Mutta lainalaisuus on selvä: hämärä alkaa auringon laskiessa tietyn kulman horisontin alapuolelle.

Hämärän laskeminen

  • Ilmatieteen laitos laskee hämärän ajat tähtitieteellisillä kaavoilla
  • Siviilihämärä alkaa aamulla, kun auringon keskipiste on 6 astetta horisontin alapuolella
  • Tarkat ajat löytyvät Ilmatieteen laitoksen aurinko- ja kuukalenterista

Ilmatieteen laitoksen mukaan porvarillinen hämärä on aikaa, jolloin aurinko on laskenut mutta sen keskipiste on enintään 6 astetta horisontin alapuolella (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)). Astronominen hämärä puolestaan on aikaa, jolloin auringon keskipiste on 12–18 astetta horisontin alapuolella (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)).

Paikkakuntakohtaiset ajat

  • Helsingissä kesäkuun aamuna siviilihämärä alkaa noin 03:20, aurinko nousee noin 03:54
  • Rovaniemellä kesäkuussa siviilihämärä ja auringonnousu käytännössä sulautuvat yökkään yön takia
  • Talvella Helsingissä siviilihämärä alkaa noin kello 08:30, aurinko nousee noin 09:00
  • Utsjoella kaamos kestää lähes kaksi kuukautta, 25.11.–17.1. (Ilmatieteen laitos (tähtitieteelliset vuodenajat))

Miksi tämä on tärkeää: Hämärän alkamisaika vaikuttaa päivärytmiin erityisesti niillä, jotka liikkuvat ulkona aamuisin. Kun tiedät paikkakuntasi tarkat hämärä- ja nousuajat, voit suunnitella aamulenkit, pyörämatkat ja pimeän ajan työt paremmin.

Käytännön esimerkki: Helsingissä talviaamuna siviilihämärä alkaa noin 08:30 – jos lähdet töihin kello 8, liikut vielä lähes pimeässä, mutta varttia myöhemmin lähtijä saa jo hämärän tuomaa lisävaloa.

Kummasta suunnasta aurinko nousee?

Yksi yleisimmistä kysymyksistä auringonnousuun liittyen on suunta. Moni tunnistaa sen päivän aikana, mutta aamun tarkka nousupiste vaihtaa paikkaa vuoden aikana.

Iltataivaan suunnat

  • Aurinko nousee idästä ja laskee länteen – tämä on tähtitieteellisesti tarkka perussääntö
  • Kesäpäiväntasauksena (21.3. ja 23.9.) aurinko nousee tarkalleen idästä ja laskee tarkalleen länteen
  • Auringon noususuunnan muutos on seurausta Maan akselin kallistumasta (Wikipedia (tähtitieteellinen tietosanakirja))

Vuodenaikojen vaikutus noususuuntaan

  • Kesällä Suomessa aurinko nousee koillisesta – mitä pohjoisemmassa, sitä selvempi koillispiirre
  • Talvella aurinko nousee kaakosta ja laskee lounaaseen
  • Keväällä ja syksyllä noususuunta on lähellä itää

Suomessa kesäisin aurinko nousee koillisesta ja laskee luoteeseen, mikä tarkoittaa, että päivä on pitkä ja aurinko kierii matalalla koillishorisontista lounaaseen. Talvella nousu tapahtuu kaakosta ja lasku lounaaseen, ja päivä jää lyhyeksi. Tämä selittää, miksi talvella aurinko paistaa eteläiselle taivaalle ja kesällä se kiertää pohjoista horisonttia.

Yleinen harhaluulo

Monet luulevat, että aurinko nousee aina tarkalleen idästä. Todellisuudessa nousupiste siirtyy kesällä koilliseen ja talvella kaakkoon. Suomessa ero on erityisen huomattava, koska olemme korkealla leveysasteella.

Miksi tämä on tärkeää: Noususuunnan tunteminen auttaa paitsi suunnistamaan, myös ymmärtämään, miksi asunnon ikkunan suunta vaikuttaa niin paljon aamuauringon määrään. Koilliseen avautuva ikkuna saa kesäisin täyden aamuauringon, talvella kaakkoon avautuva on parempi.

Käytännön seuraus: Jos suunnittelet asunnon tai työpisteen sijoittelua, tiedät nyt, että kesällä aamuaurinko paistaa koillisesta – joten itään tai koilliseen suunnattu ikkuna antaa maksimaalisen aamuauringon.

Miten auringonnousun ajat muuttuvat eri vuodenaikoina?

Suomessa vuodenaikojen vaikutus auringonnousuun on dramaattisempi kuin monessa muussa maassa. Maan pyörimisakselin kallistus yhdistettynä korkeaan leveysasteeseen tuottaa ääri-ilmiöitä, jotka tekevät suomalaisesta vuodenkierrosta ainutlaatuisen.

Kesäpäiväntasaus ja talvipäivänseisaus

  • Kesäpäiväntasaus (20.–21.6.): päivän pituus Helsingissä lähes 19 tuntia, aurinko nousee 03:54 ja laskee 22:50
  • Talvipäivänseisaus (21.–22.12.): päivän pituus Helsingissä alle 6 tuntia (Ilmatieteen laitos (tähtitieteelliset vuodenajat))
  • Kevätpäiväntasauksessa (20.–21.3.) ja syyspäiväntasauksessa (22.–23.9.) päivä ja yö ovat yhtä pitkiä: noin 12 tuntia

Ilmatieteen laitoksen mukaan kesällä Suomessa ei ole lainkaan pimeää; maan etelä- ja keskiosissa ilta- ja aamuhämärä yhdistyvät ja kestävät yhteensä yli 4 tuntia (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)). Kesällä aurinko nousee Suomessa jopa ennen kello 4, ja keskikesällä on yötön yö, jolloin on valoisaa myös keskiyöllä (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)).

Pohjois-Suomen yötön yö ja kaamos

  • Yötön yö: Pohjois-Suomessa toukokuun lopulta heinäkuun puoliväliin aurinko ei laske ollenkaan
  • Kaamos: joulukuussa Utsjoella aurinko ei nouse ollenkaan lähes kahteen kuukauteen
  • Sodankylässä kaamos kestää vain neljä päivää juuri ennen joulua (Ilmatieteen laitos (tähtitieteelliset vuodenajat))
  • Päivyri.fi:n mukaan talvisin Pohjois-Suomessa vallitsee kaamos ja eteläisessä Suomessa aurinko saattaa viipyä taivaalla vain muutaman tunnin paikkakunnasta riippuen (Päivyri.fi (auringon nousu- ja laskuaikojen asiantuntijapalvelu))
Auringonnousuajat eri vuodenaikoina Helsingissä ja Rovaniemellä.
Paikkakunta 21. kesäkuuta 21. joulukuuta Päivän pituus (kesä) Päivän pituus (talvi)
Helsinki 03:54 09:23 18 h 56 min 5 h 49 min
Rovaniemi — (yötön yö) 11:15 24 h 3 h 15 min
Utsjoki — (yötön yö) — (kaamos) 24 h 0 h

Miksi tämä on tärkeää: Suomalainen elämä rytmittyy valon mukaan. Kesäkuussa voi nauttia auringosta jo varhain aamulla, kun taas joulukuussa moni lähtee töihin pimeässä ja palaa pimeässä. Pohjois-Suomen asukkaat elävät ääripäissä: kesällä yötön yö antaa energiaa, talvella kaamos haastaa jaksamista.

Käytännön seuraus: Eri paikkakunnilla asuvien kannattaa suunnitella vuodenkiertonsa valon mukaan: Helsingissä kesäkuussa auringonnousu on kolmen jälkeen, talvella vasta yhdeksän jälkeen – tämä vaikuttaa suoraan unirytmiin ja D-vitamiinin saantiin.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Vahvistetut faktat

  • Auringon nousu- ja laskuajat lasketaan tähtitieteellisillä kaavoilla, jotka perustuvat Maan pyörimiseen ja kiertorataan
  • Aurinko nousee idästä ja laskee länteen – suunta vaihtelee vuodenajan mukaan koillisen ja kaakon välillä
  • Siviilihämärä (porvarillinen hämärä) alkaa noin 30 minuuttia ennen auringonnousua ja kestää yhtä kauan laskun jälkeen
  • Ilmatieteen laitos tuottaa tarkat auringonnousu- ja laskuajat koko Suomeen
  • Kesällä Suomessa on yötön yö pohjoisessa, ja etelässä valoisa aika kestää yli 18 tuntia
  • Talvella kaamos kestää Utsjoella lähes kaksi kuukautta, Sodankylässä neljä päivää

Avoimet kysymykset

  • Pienet paikalliset poikkeamat horisontin muodon ja ilmakehän taittumisen takia voivat siirtää auringon näkyvää nousuhetkeä muutamilla minuuteilla
  • Hämärän tarkka kesto paikallisesti riippuu sääolosuhteista ja ilman kirkkaudesta
  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset auringonnousun kokemiseen (pilvisyys, usva, ilman kirkkaus) tunnetaan vasta osittain

Asiantuntijoiden näkemyksiä auringonnoususta

Ilmatieteen laitos on keskeinen auktoriteetti auringonnousuaikoja koskien Suomessa. Laitos toteaa, että auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin, joilla saavutetaan minuutin tarkkuus.

“Auringon nousu- ja laskuajat perustuvat yleisesti käytössä oleviin tähtitieteellisiin kaavoihin.”

— Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija, Suomi)

Ilmatieteen laitos tarkentaa, että porvarillinen hämärä on aikaa, jolloin aurinko on laskenut mutta sen keskipiste on enintään 6 astetta horisontin alapuolella. Tämä aika mahdollistaa yhä ulkoilun ilman keinovaloa.

“Porvarillinen hämärä on aikaa, jolloin aurinko on laskenut mutta sen keskipiste on enintään 6 astetta horisontin alapuolella.”

— Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija, Suomi)

Päivyri.fi, suomalainen auringon nousu- ja laskuaikojen palvelu, toteaa, että kesäisin Suomen leveysasteilla aurinko ei koskaan painu 18 astetta matalammalle, mikä tarkoittaa, että koko kesäyö on vähintään astronomisessa hämärässä (Päivyri.fi (auringon nousu- ja laskuaikojen asiantuntijapalvelu)). Tämä selittää, miksi kesäyöt ovat valoisia koko Suomessa.

“Kesäisin Suomen leveysasteilla aurinko ei koskaan painu 18 astetta matalammalle.”

— Päivyri.fi (auringon nousu- ja laskuaikojen asiantuntijapalvelu, Suomi)

Yhteenveto: Auringonnousun aika Suomessa vaihtelee äärimmäisestä yöttömästä yöstä keskitalven kaamokseen. Siviilihämärä antaa noin puoli tuntia lisäaikaa ennen nousua, ja noususuunta siirtyy idästä koilliseen kesällä ja kaakkoon talvella. Suomalaisen kannattaa tarkistaa auringonnousuaika paikkakunnallaan Ilmatieteen laitoksen kalenterista ja huomioida horisontin esteet – tämä auttaa suunnittelemaan aamuja turvallisemmin ja valoisammin.
Lisälähteet

viastar.fi, foreca.fi, paivyri.fi

Kun tiedät, monelta aurinko nousee, on hyvä verrata tietoja myös auringonlaskuajat Suomessa, jotta saat käsityksen koko päivän valoisasta ajasta.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Miten auringonnousuaika eroaa eri puolilla Suomea?

Ero on huomattava. Helsingissä kesäkuun 21. päivänä aurinko nousee noin 03:54, Rovaniemellä aurinko ei laske ollenkaan (yötön yö). Talvella Helsingissä auringonnousu on noin kello 9, Utsjoella aurinko ei nouse lainkaan kaamoksen aikana 25.11.–17.1. (Ilmatieteen laitos (tähtitieteelliset vuodenajat)).

Miksi auringonnousu on aikaisemmin kesällä?

Maan pyörimisakseli on kallistunut 23,5 astetta kiertorataan nähden. Kesällä pohjoinen pallonpuolisko on kallistuneena kohti aurinkoa, jolloin päivät pitenevät ja auringonnousu aikaistuu (Wikipedia (tähtitieteellinen tietosanakirja)).

Mikä on siviilihämärä?

Siviilihämärä (porvarillinen hämärä) on aikaa, jolloin auringon keskipiste on 0–6 astetta horisontin alapuolella. Tällöin ulkona on sen verran valoisaa, että voi lukea ja liikkua ilman keinovaloa. Aamulla siviilihämärä alkaa noin 30 minuuttia ennen auringonnousua (Ilmatieteen laitos (sää- ja ilmastoasiantuntija)).

Kuinka tarkkoja auringonnousuajat ovat?

Ilmatieteen laitoksen käyttämät tähtitieteelliset kaavat antavat auringonnousuajan minuutin tarkkuudella. Pienet paikalliset poikkeamat ovat kuitenkin mahdollisia horisontin muodon ja ilmakehän taittumisen takia. Myös korkeus merenpinnasta vaikuttaa nousuhetkeen.

Miten auringonnousun ajan voi tarkistaa?

Helpoin tapa on käyttää Ilmatieteen laitoksen aurinko- ja kuukalenteria verkkosivuilla. Myös Päivyri.fi tarjoaa nousu- ja laskuajat eri paikkakunnille. Lisäksi Forecan ja muiden sääpalveluiden sivuilta löytyvät päivittäiset auringonnousuajat.

Voiko auringonnousua ennustaa tarkasti?

Kyllä, tähtitieteelliset laskentakaavat mahdollistavat auringonnousun ennustamisen minuutin tarkkuudella vuosiksi eteenpäin. Laskelmat perustuvat Maan pyörimiseen ja kiertorataan. Ilmatieteen laitos julkaisee tarkat ajat kalentereissaan.

Mikä on yöttömän yön ja kaamoksen vaikutus auringonnousuun?

Yöttömän yön aikana (Pohjois-Suomessa toukokuun lopusta heinäkuun puoliväliin) aurinko ei laske ollenkaan, joten auringonnousua ei tapahdu – aurinko on horisontin yläpuolella koko vuorokauden. Kaamoksen aikana (Utsjoella 25.11.–17.1.) aurinko ei nouse ollenkaan, joten auringonnousua ei myöskään ole (Ilmatieteen laitos (tähtitieteelliset vuodenajat)).